Alan seuraavaksi käsittelemään suhdettani sosiaaliseen mediaan ja syksyyn
siirtymisen kunniaksi aloitan tämän tarkastelemalla simppeleitä älylaitteille
soveltuvia siivoustoimenpiteitä. Työuupumukseen sairastuttuani aloin
kiinnittämään enemmän huomiota älylaitteilla viettämääni aikaan ja päädyin
tekemään erinäisiä toimenpiteitä, joiden vaikutus hyvinvointiini on ollut
merkittävä. Tuon seuraavaksi esiin kuusi tällaista toimea, joiden avulla
ruutuaikaa on mahdollista helpommin säädellä ja, joilla voi siten olla
positiivinen vaikutus esimerkiksi keskittymiskykyyn. Sosiaalinen media on
tullut jäädäkseen ja, koska älypuhelimet ovat nykyisin likimain liimattuja
käsiimme, uskon tällaisen puhelimen syyssiivouksen hyödyntävän varsin monia.
Käytän näitä erityisesti puhelimeen, mutta näkisin ne hieman mukailtuina
soveltuvan muihinkin älylaitteisiin.
✤ Turhien sovellusten poistaminen
Oman
puhelimen siivouksen aloitin aikoinaan sillä, että poistin kaikki turhat, ajan
saatossa puhelimeeni kertyneet sovellukset. Minulle oli kertynyt kaiken
maailman yhden asian sovelluksia, joita olin käyttänyt ihan yksittäisiä kertoja
ja, joita en todellisuudessa millään muotoa tarvinnut. Lisäksi poistin hyvin
vähäisellä käytöllä olevat sovellukset ja päätin olla jättämättä mitään vain
varmuuden vuoksi. Halusin saada muutoksen myös siihen, mitä näen, kun
avaan puhelimeni näytön. En enää halunnut passiivisesti katsella kymmeniä
sovelluskuvakkeita enkä halunnut käyttää jotakin tiettyä sovellusta vain siksi,
että se toistuvasti näyttäytyy silmieni edessä. Tämän seurauksena poistin
jäljelle jääneiden sovellusten pikakuvakkeet ja järjestelin ne löytymään vain
erilliseltä sovelluskirjasto -välilehdeltä. Joudun siten näkemään hieman vaivaa
löytääkseni ja avatakseni haluamani sovelluksen. Puhelimeni näyttääkin tätä
nykyä varsin tyhjältä ja sovelluksettomalta avatessani sen, mikä on entisestään
saanut minut huomaamaan, miten monet sovellukset olivatkaan puhelimessani vain
siksi, että näennäisesti luulin niitä tarvitsevan.
✤ Ilmoitusten hallitseminen ja laitto pois päältä
Tänä päivänä ihmettelen, miten olenkaan aikaisemmin pystynyt olemaan hallitsematta puhelimeen tulevia ilmoituksia. |
Toinen
merkittävä asia puhelimen käytön hallitsemisessa on ollut ilmoitusten ja
erilaisten merkkiäänien hallitseminen. Tarvitseeko minun ihan oikeasti
saada uudesta viestistä näytölle visuaalinen ilmoitus, auditiivinen äänimerkki
ja kinesteettistä aistia stimuloiva värinähälytys? Mitäpä jos
vähempikin riittäisi? Sain sairastuttaneen työsuhteen aikana yliannostuksen erityisesti
sähköpostin hälytysäänistä ja jo pelkkä uuden viestin saapumisilmoitus sai
sykkeeni ja vireystilani huomattavasti kohoamaan. Siksi minulle oli
toipumisvaiheessa aikalailla itsestään selvää, että laitan erinäiset
merkkiäänten rajoitukset myös henkilökohtaisiin, vapaa-ajan älylaitteisiin.
Olen tehnyt rajoituksia esimerkiksi siten, ettei mikään sovellus lähetä minulle
ilmoituksia lukitulle näytölle, kaikki ilmoitukset ovat äänettömiä eikä
yksikään käytä hyväkseen värinätehostusta. Minun on mahdollista nähdä osa
sovelluksista saapuneista ilmoituksista näytön avaamisen jälkeen
ilmoituskeskuksesta, mutta suurimmasta osasta sovelluksia olen kieltänyt kaikki
ilmoitukset ja näen uudet saapuneet viestit ja sen sellaiset vain avatessani
itse sovelluksen. Tämä on toiminut minulle hyvin ja se on osaltaan vähentänyt
päivän aikana saapuvaa informaatiotulvaa. Puhelut toki edelleen ”pääsevät läpi”
ja puhelimeni käyttö muistuttanee tänä päivänä enemmän perinteisen kuin älykkään puhelimen
käyttöä.
✤ Käyttörajojen asettaminen sovelluksille
Vaikka
minulla on hyvin vähän sovelluksia puhelimella ja viikoittainen ruutuaika on
vähäinen, olen silti asettanut päiväkohtaiset käyttörajat kullekin
sovellukselle. Tämä auttaa paremmin hahmottamaan puhelimella vietettyä aikaa ja
vähentää ruutuaikaa kokonaisuudessaan. Käyttörajojen avulla voi myös paremmin
seurata, mitä sovelluksia käyttää eniten ja mieluiten, mikä jää vähemmälle
käytölle.
✤ Näyttö mustavalkoiseksi
Näytön
pitäminen mustavalkoisena on tuonut kirjaimellisesti esiin sen, miten eri
sovellukset ja niiden tarjoama sisältö pohjautuu visuaalisuuteen. Ja sen, miten
ihminen onkaan lopulta vain inhimillinen eläin, joka älylaitteita
käyttäessään on helposti vietävissä ja sovellusten luojien koukutettavana.
Mustavalkoisuus saa äskettäin hyvin mielenkiintoisen värillisen asian
näyttämään tylsänä ja tavoittelemattomana, aivan kuin mustavalkotelevisiota
katselisi. Mustavalkoisuus ei tietystikään ole puhelinmyyjien tai
sovelluskauppojen intresseissä eikä sitä kovin helposti tuntunut puhelimesta
löytävän. iPhonesta se löytyi käyttöavusta ja näytön ja tekstin koko -kohdan
värisuodattimista. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, mikäli haluat nähdä
puhelimesi ja sen sisällön hieman uudesta perspektiivistä käsin.
✤ Kuvien poistaminen puhelimelta
Työuupumuksen
ja sen toipumisvaiheiden ollessa pahimmillaan havahduin usein selailevani
puhelimeltani vanhoja kuvia. Puhelimeltani löytyi kuviin ja videoihin
tallennettuja hetkiä useiden vuosien ajalta ja niihin käsiksi pääseminen oli
vain muutaman klikkauksen päässä sormieni ulottuvilta. Mitä enemmän muistelin
ja nostalgisoin menneitä, sen hankalampaa minun oli hyväksyä nykyistä hetkeä ja
olla tyytyväinen siihen, mitä minulle juuri silloin oli. Asiat vaikuttivat
olleen ennen nykyistä paremmin, vaikka ne näyttäytyivätkin ruudun välityksellä
ruusuisempana kuin, mitä tiesin niiden todellisuudessa olleenkaan. Uskon totta
kai, että nostalgialle on aikansa ja paikkansa, mutta en näe sille tarvetta
päivittäin enkä halua kantaa mukanani välinettä, puhelinta, jolla tätä on
liiankin helppo tehdä. Kuvien siirtäminen tietokoneelle, tikulle tai
ulkoiselle kovalevylle vapautti tilaa paitsi puhelimesta myös mieleni
sopukoista, ja puhelimelta poistamisen jälkeen tunsin vapautta ja
jonkinlaista uuden alun tuntua. Mikäli haluan tänä päivänä muistella menneitä
ja katsella vanhoja kuvia, selailen niitä joko kovalevyltä tai kuva-albumeista.
Fyysisen kuva-albumin tekeminen ylipäänsä toimii mielestäni hyvänä menneiden
aikojen hyväksymisharjoituksena ja luo sopivaa etäisyyttä siihen, miten usein
menneisiin hetkiin on tarpeellista palata.
✤ Keskusteluhistorioiden tyhjentäminen
En voi enää tarkastaa asioita keskusteluhistorioista eikä muistikaan ole loputon, minkä seurauksena jäljelle on jäänyt fokus huomioida sellaisia asioita, joilla on merkitystä. |
Erilaiset
viestintäsovellukset ovat tänä päivänä niin kiinteä osa vuorovaikutustapoja,
ettei niiden olemassaoloa oikein osaa enää edes kyseenalaistaa. Käytän itse
WhatsAppia ja vuosien saatossa keskusteluhistoriat olivat kasvaneet, olin
mukana epämääräisissä ryhmissä ja minulla oli paljon keskusteluita, joiden
toisen osapuolen kanssa en enää tosielämässä ollut tekemisissä. Kuten edellä
kuvasin toimintatapojani vanhojen kuvien selaamisesta viedäkseni huomion pois
nykyhetkestä, saatoin silloin tällöin havahtua selailemaan myös vanhoja
keskusteluhistorioita eri viestintäsovelluksissa. Saatoin lukea menneitä
keskusteluja, miettiä, miten asiat ennen olivatkaan paremmin eri ihmissuhteiden
kohdilla ja kuin huomaamatta arvottaa ihmissuhdetta sen keskusteluaktiivisuuden
perusteella. Keskusteluiden lukemisen myötä muistiini palautui paljon
sellaistakin, mitä ei varmaankaan olisi tarvinnut enää ajatella. Ymmärsin
ettei toiminnassa ollut järkeä ja päätin tyhjentää kaikkien viestiketjujen
keskusteluhistoriat. Keskusteluhistorioista on mahdollista saada varmuuskopiot
(mikäli haluaa/tarvitsee) ja ne voi siirtää esimerkiksi ulkoiselle kovalevylle.
Poistuin myös suuresta osasta, mielestäni turhista, keskusteluryhmistä ja
tänäkin päivänä pyrin poistumaan uusista luoduista ryhmistä heti kuin vain itse
asia on hoidettu (nykyisin nimittäin tuntuu, ettei kissan ristiäisiä ja kaiken
maailman tupareita voida järjestää ilman niille perustettuja WhatsApp-ryhmiä).
Järjestelin myös keskustelut hieman paremmin, poistin sellaiset, joiden kanssa
en enää ole tekemisissä, jätin sovelluksen etusivulle aktiivisimmat keskustelut
ja valtaosan arkistoin pois silmistäni siten, että uusien viestien tullessa
siirtyvät ne kuitenkin etusivulle minun nähtäväkseni. Toimeni voivat kuulostaa
radikaaleilta, mutta sanoisin ihmissuhteideni parantuneen tämän myötä. En enää
anna sovelluksen määrittää ihmissuhteideni laatua tai sisältöä ja olen hyväksynyt
sen, että on oikeastaan varsin mukavaa, ettei kaikista vanhoista asioista ole
enää jälkeä, niihin ei tarvitse palata eikä niitä tule enää muistettua.
Lopultahan viestintäsovellukset kertovat vuorovaikutuksestakin vain kirjallisen
puolen, pintaraapaisun.
Kaikkinensa edellä kuvaamani loppu viimein varsin yksinkertaiset muutokset ovat vaikuttaneet hyvinvointiini ja mielenterveyteeni sen verran positiivisesti, että koin tärkeäksi jakaa ne muillekin. Olen saanut enemmän tilaa itselleni ja minulle mieleisille asioille, tietoisuuteni puhelimen käytöstä on kasvanut ja kykenen tänä päivänä luomaan aiempaa laadukkaampia ihmissuhteita, joita eivät määritä ainoastaan sovellusten luomat puitteet. Ehkä minä olen hieman konservatiivisempi älypuhelimen käyttäjä kuin mitä nykypäivänä moni muu tuntuu olevan, mutta itselleni työuupumuksesta toipumisessa keskeistä on ollut ulkoisen hälinän asteittainen hiljentäminen. Seuraavissa kirjoituksissa jatkan teeman parissa ja tarkastelen muun muassa nykytyöelämää ja siihen sisältyvää somen käyttöä, ihmissuhteiden laatua somen ristipaineissa ja minun omaa suhdettani eri sosiaalisen median kanaviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti